Itä-Suomi ei tarvitse vastakkainasettelua vaan yhteisen suunnan
Itä-Suomessa käydään liian usein keskustelua siitä, mikä maakunta pärjää ja mikä jää jälkeen. Vastakkainasettelu Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan välillä ei kuitenkaan vie meitä eteenpäin. Todellinen kysymys kuuluu: miten varmistamme yhdessä, että koko Itä-Suomi pysyy elinvoimaisena?
Meitä yhdistävät samat haasteet. Väestö ikääntyy, nuoret muuttavat kasvukeskuksiin ja palvelujen saavutettavuus heikkenee etenkin harvaan asutuilla alueilla. Yhtenä keskeisenä haasteena on myös se, että toimintoja ja työpaikkoja siirretään Etelä-Suomeen huolimatta Itä-Suomen vahvasta erikoisosaamisesta. Samaan aikaan vihreä siirtymä, puhdas ruoka ja kestävä luonnonvarojen käyttö tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, juuri täällä, missä meillä on tilaa, osaamista ja resursseja.
Yksi ratkaiseva kysymys Itä-Suomen tulevaisuudelle on EU aluekehitysrahoitus. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot ovat olleet mukana yhteisessä kannanotossa eduskunnalle NSPA-rahoituksen turvaamiseksi. Kyse ei ole pienestä yksityiskohdasta, vaan Suomen kannalta merkittävästä kokonaisuudesta. Harvaan asuttujen pohjoisten alueiden rahoituksella kompensoidaan pysyviä haasteita, kuten pitkiä etäisyyksiä ja harvaa asutusta.
Nyt riskinä on, että rahoitusta aletaan jakaa alueille, jotka eivät täytä näitä kriteerejä. Se ei ainoastaan heikentäisi Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa, vaan voisi pienentää koko Suomen saamaa EU-rahoitusta. Samalla vaarantuisivat investoinnit, huoltovarmuus ja vihreän siirtymän hankkeet, joissa Itä-Suomella on keskeinen rooli.
Siksi nyt ei riitä, että maakuntaliitot tekevät kannanottoja. Myös meidän alueiden poliitikkojen on noustava puolustamaan yhteistä etua yhtenä rintamana. Itä-Suomen äänen on kuuluttava vahvana sekä Helsingissä että EU-pöydissä.
Tarvitsemme enemmän yhteistyötä niin koulutuksessa, elinkeinoelämässä kuin infrainvestoinneissa. Esimerkiksi toimivat liikenneyhteydet Kuopion ja Joensuun välillä eivät ole vain kahden kaupungin asia, vaan koko alueen kilpailukykykysymys. Samoin korkeakoulujen ja
yritysten yhteistyötä on syvennettävä, jotta osaaminen jää ja kasvaa Itä-Suomessa.
Kuntien näkökulmasta tärkeintä on arjen sujuvuus: lähipalvelut, toimiva terveydenhuolto ja mahdollisuus työhön ja yrittäjyyteen. Näitä ei turvata kilpailemalla keskenämme, vaan rakentamalla ratkaisuja yhdessä. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi palveluiden yhteiskehittämistä, uusia digitaalisia ratkaisuja tai yhteisiä edunvalvontatavoitteita valtion suuntaan.
Itä-Suomen tulevaisuus ei ratkea yksittäisissä kunnissa tai maakunnissa, vaan siinä, miten hyvin onnistumme tekemään yhteistyötä. Meillä on kaikki edellytykset menestyä, mutta vain jos katsomme samaan suuntaan. Vastakkainasettelun aika on ohi. Nyt tarvitaan yhteinen suunnitelma, rohkeutta uudistua ja tahtoa tehdä yhdessä.
Kirjoitus julkaistu mielipide kirjoituksena Karjalaisessa 6.5.2026
Comments