Viime sunnuntaina vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää. Kahden tyttären äitinä mietin usein, millaisessa maailmassa omat tyttöni aikanaan elävät. Toivon, ettei sukupuoli rajoita heidän valintojaan ja että naisen euro olisi yhtä suuri kuin miehen. Etteivät he joutuisi kokemaan raskaus- tai perhevapaasyrjintää, häirintää tai seksuaalista väkivaltaa. Vaikka tasa-arvossa on edistytty, näiden asioiden toteutuminen ei ole vieläkään itsestäänselvyys edes Suomessa. Tyttöjen hyvi

Vanhempien asiaton käytös kouluissa ja päiväkodeissa on ilmiö, jota ei voi vähätellä, eikä myöskään sivuuttaa hiljaisuudella (SS Lukijan Sanomat 21.4.). Moni meistä vanhemmista kokee aidosti huolta ja jopa pelkoa kuullessaan tällaisista tilanteista. Vielä huolestuttavampaa on se, että tieto tapahtuneesta ei aina kulje koteihin lainkaan. On vaikea ymmärtää, miksi vakavista tilanteista vaietaan. Kun esimerkiksi vanhempi tulee kesken oppitunnin huutamaan henkilökunnalle ja lapsi

Vierailin hiljattain Keitele-päivässä. Tapahtuma oli hieno osoitus siitä, miten aktiivinen ja yhteisöllinen kunta Keitele on. Tarjolla oli tekemistä kaikenikäisille, ja keskusteluissa nousi esiin yksi kysymys ylitse muiden: nähdäkö pääkaupungissa ja EU:ssa Keiteleen kaltaisten paikkakuntien vahvuudet ja merkitys vai katsotaanko Suomea vain kasvukeskusten näkökulmasta? Tämä kysymys liittyy myös Euroopan unionin harvaan asutuille pohjoisille alueille suunnattuun NSPA-rahoitukse

Viime viikkoina Pohjois-Savossa on nähty kiinnostavia esimerkkejä siitä, kuinka myös maakunnista voidaan nousta valtakunnallisiin vaikuttajatehtäviin. Kiuruvedeltä on saatu uusi ääni puoluejohtoon, ja myös Kuopiosta on nähty nousua merkittäviin poliittisiin tehtäviin. Tällaiset hetket muistuttavat siitä, että sillä, kuka tuntee pohjoissavolaisen arjen, on edelleen merkitystä myös siellä, missä Suomen tulevaisuutta koskevia päätöksiä tehdään. Samalla herää kiinnostava kysymys:

Ylä-Savossa puhutaan usein nuorten poismuutosta kuin väistämättömästä luonnonlaista. Todellisuudessa kyse on ennen kaikkea mahdollisuuksista. Nuoret lähtevät opiskelemaan ja töihin sinne, missä niitä on tarjolla. Moni haluaisi jäädä lähelle perhettään, ystäviään ja tuttua ympäristöä. Liian usein muutto on kuitenkin ainoa vaihtoehto. Samalla alue menettää osaajia, tulevia yrittäjiä ja työntekijöitä. Kehityksen suuntaan voidaan vaikuttaa, mutta se vaatii määrätietoisia päätöksi

Itä-Suomessa käydään liian usein keskustelua siitä, mikä maakunta pärjää ja mikä jää jälkeen. Vastakkainasettelu Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan välillä ei kuitenkaan vie meitä eteenpäin. Todellinen kysymys kuuluu: miten varmistamme yhdessä, että koko Itä-Suomi pysyy elinvoimaisena? Meitä yhdistävät samat haasteet. Väestö ikääntyy, nuoret muuttavat kasvukeskuksiin ja palvelujen saavutettavuus heikkenee etenkin harvaan asutuilla alueilla. Yhtenä keskeisenä haasteena on myös

Siilinjärvi tunnetaan kasvavana ja perheystävällisenä kuntana, jossa arki sujuu ja palvelut toimivat. Ei ole sattumaa, että yhä useampi lapsiperhe valitsee kodikseen juuri tämän kunnan, sillä turvallinen ympäristö, toimivat palvelut ja sopivan kokoinen yhteisö lähellä kaikkea houkuttelevat. Tällä hetkellä Siilinjärvi kasvaa ja kehittyy vauhdikkaasti. Uusia kauppoja ja liikepaikkoja nousee, ja myös asuntorakentaminen on ollut vilkasta. Kehitys tuo mukanaan elinvoimaa, työpaikk

Naistenpäivä on juhlan paikka, mutta se on myös pysähtymisen hetki. Hetki katsoa ympärille ja kysyä, toteutuuko turvallinen arki oikeasti kaikille. Turvallisuus ei tarkoita vain katuvalaistusta tai sujuvia palveluja, vaan myös tunnetta siitä, että saa elää ilman pelkoa, vähättelyä tai väkivaltaa. Moni on viime aikoina pysähtynyt aiheen äärelle myös kulttuurin kautta. Keskustelua herättänyt L/over nosti pintaan tunteita, joita ei ole aina helppo sanoittaa. Sarja muistutti, kui

Siilinjärvi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se on kunnioitettava ikä ja samalla erinomainen hetki katsoa eteenpäin. Millaiseksi kunnaksi haluamme Siilinjärven seuraavan vuosisadan aikana kasvan? Meillä on valtavasti potentiaalia ja ennen kaikkea mahdollisuus tehdä rohkeita valintoja, jotka vahvistavat kuntaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Matalan syntyvyyden Suomi tarvitsee kipeästi uusia asukkaita. Siilinjärven on saanut viime aikoina muuttovoittoa, vaikka syntyv

KalPan, KuPSin ja Puijo Wolleyn menestys on nostanut Kuopion Suomen palloilun piäkaupungiksi ja mestaruushuuma on ulottunut myös Siilinjärvelle saakka. Meilläkin on syytä nostaa rimaa, mutta ei ainoastaan urheilussa vaan arjen liikkumisessa, yhdessäolon mahdollisuuksissa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Siilinjärvi on kunta, jossa asukkaat arvostavat luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja hyvää arkea. Hyvinvointikertomuksemme osoittaa, että olemme monella mittarilla maan kärkijou

Meistä jokainen on taipuvainen muistelemaan menneitä erityisesti silloin kun jälkikasvumme saavuttaa uuden merkkipaalun ja vertailemme, miten asiat olivat aikaisempina vuosina. Siilinjärvellä nostalgisia muistoja herätti Karjalan Lennoston sotilasvala ja maanpuolustusjuhla, kun aikoinaan valan vannoneet vanhemmat muistelivat omaa valatilaisuuttaan ja kuuntelivat juhlapuheita tippa silmässä oman jälkikasvunsa seisoessa rivissä. Meillä jokaisella on takana elettyä elämää iästä

Koulutus ja nuorten hyvinvointi ovat taloudellisesti kestäviä investointeja, jotka tuovat pitkäaikaisia hyötyjä kunnalle. Siilinjärvi on...

Vihreä siirtymä tarjoaa valtavan mahdollisuuden kestävälle kasvulle, uusille työpaikoille ja elinvoimaisille yhteisöille. Haluamme...

Savon Sanomien 18.3. mukaan muutamat siilinjärveläiset kuntapäättäjät pohtivat, että tulisiko kuntaliitosta Kuopion kanssa selvittää....

Euroopan komissio antaa ehdotuksensa kesän loppupuolella EU:n pitkän aikavälin aluekehitysbudjetiksi vuosille 2028–2034. Tämä herättää...

Kuntavaalit ovat tärkeä osa paikallista demokratiaa, ja niissä päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat kuntalaisten arkeen....

Siilinjärven tori on merkittävä osa kuntamme keskustaa ja sen identiteettiä. Siilinjärven torilla on mahdollisuus nousta kunnan...

Savon Sanomat julkaisi viime viikolla 24.11.24 jutun Siilijärvestä Suomen toiseksi rumimpana kuntana. Aikoinaan 90-luvulla Hesarissa...

Vietämme parhaillaan kansallista Hävikkiviikkoa, jolloin useat koulut ja oppilaitokset kampanjoivat hävikin vähentämisen puolesta....

Sanotaan, että pessimisti ei pety. Optimistia taas pidetään karkeasti ottaen juhlien keskipisteenä ja menestyjänä. Pessimismillä voi...