Syömäkelpoisen ruoan ja juoman tuunaaminen on ympäristöteko

Vietämme parhaillaan kansallista Hävikkiviikkoa, jolloin useat koulut ja oppilaitokset kampanjoivat hävikin vähentämisen puolesta. Suomessa suurin osa ruokahävikistä muodostuu kotitalouksissa ja arviolta sitä kertyy vuodessa noin 20‒25 kg per henkilö. Hävikin minimoiminen käyttämällä luovuutta esimerkiksi keitoissa, pastaruoissa, köyhissä ritareissa ja kastikkeissa on ilmastoteko, joka on suoraa rahan säästöä.

Hävikkiä toki syntyy ruokaketjun muissakin vaiheista. Ahmon koulu on näyttänyt muille hyvää esimerkkiä vähentämällä lautashävikkiä viidenneksen ottaessaan käyttöön biovaa’an, jonka lukema havainnollistaa ruokailijalle syntyvän biojätteen määrän. Monet koulut ja oppilaitokset myyvät ruokaa lounasajan jälkeen mukaan, järjestävät edullisen ruokailun lähialueen asukkaille tai lahjoittavat ylijäänyttä lounasta ruoka-apuun. Eräs mahdollisuus on hyödyntää Rescue Club -aplikaatiota, jonka moni yritys on kokenut helpoksi tavaksi saada kassavirtaa kestävällä tavalla. Maksu kerätään asiakkaalta kännykkäapplikaation avulla ja tämän jälkeen valmiiksi pakattu ruoka-annos noudetaan mukaan. Helppoa ja nopeaa myös asiakkaalle!

Olen ihastellut, miten sosiaalisessa mediassa jaettavien videoiden myötä perinteet säilömiseen ja luonnon antimien hyödyntämiseen ovat heränneet uudelleen henkiin. Trendikkäät nuoret pakastavat marjat talven varalle tuorepuuroja ja smoothieitä varten, tekevät pikkelssiä ja chutneytä sekä kuivattavat leipää krutongeiksi. Kasvien muita osia hyödynnetään raasteissa ja kypsentämällä. Esimerkiksi kukka- ja parsakaalin voi keittää, paistaa tai höyryttää kokonaan. Porkkanan ja retiisin naateista voi tehdä pestoa. Jokamiehenoikeuksia hyödyntäviä TikTokkaajia, jotka syksyisin marjastavat ja sienestävät sekä keväisin hyödyntävät jopa fine dining -tyylisesti villiyrttejä, ihastellaan ulkomaita myöten.  Erityisesti hämmästellään, että kuka tahansa saa kerätä luonnon antimia Suomessa ilmaiseksi.

Tätä lukiessaan useat isovanhemmat ovat ehtineet puistella päätään, että ennen vanhaan hyödynnettiin eläimistä kaikki ruhon osat ja tähteet vietiin kouluista sikaloille. Kehittyvä lainsäädäntö asettaa ruokateollisuudelle tarpeellisia reunaehtoja, joiden puitteissa syntyville sivuvirroille etsitään jatkuvasti uusia käyttötarkoituksia. Tämän vuoden heinäkuussa biojätteen erilliskeräysvelvoite laajentui koskemaan kaikkia kiinteistöjä ja asukkaiden on joko kompostoitava tai liityttävä erilliskeräyksen piiriin, jolloin biojäte päätyy Gasumin biokaasulaitokselle yhdessä ruokateollisuuden muuhun käyttöön soveltumattomien sivuvirtojen kanssa. Tuotettu biokaasu hyödynnetään lämmön ja energian tuotannossa, joten voimme laittaa hyvillä mielin banaaninkuoret bioroskikseen. Silti meidän on hyvä muistaa, että syömäkelpoisen ruoan hyödyntäminen, tuunaaminen ja jalostaminen ihmisten ravinnoksi on ilmastoteko, joten inspiroidutaan kaikki yhdessä Hävikkiviikosta!

Kirjoitus julkaistu Siilinjärven Uutis-Jousessa 27.9.2024.

https://www.uutis-jousi.fi/paakirjoitus-mielipide/7879323