Kokonaisturvallisuuden moninaisuus Pohjois-Savon kehittämisessä

Euroopan komissio antaa ehdotuksensa kesän loppupuolella EU:n pitkän aikavälin aluekehitysbudjetiksi vuosille 2028–2034. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kohdistetaanko osa aikaisemmin Suomeen suunnatusta budjetista uusille köyhemmille EU-maille. On kaikkien etu säilyttää Itäinen Suomi asuttuna sekä edistää kestävää teknologiaa ja yrittäjyyttä. Maatalouden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää huoltovarmuuden kannalta ja siellä piilee mahdollisuuksia teknologian kehittämisessä, jolla edistetään ilmastotoimia sekä nostetaan tilojen kannattavuutta.

Puhtaan teknologian käyttöönotto voi luoda Suomeen uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Kunnalliset päättäjät voivat investoida kestäviin ratkaisuihin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, mikä edistää sekä ekologista kestävyyttä että taloudellista kasvua. Paikallisella tasolla voidaan mahdollistaa kokeilujen ja uusien toimintamallien käyttöönottoa. Nämä toimet eivät vain pienennä hiilijalanjälkeä, vaan myös nostavat kunnallista elinvoimaisuutta ja vetovoimaa.

Monilla kunnilla on tällä hetkellä taloudellisia haasteita, mutta vesilaitosten ja -osuuskuntien omistuksen säilyttäminen julkisella puolella on elintärkeää asukkaiden ja kansallisen turvallisuuden vuoksi. Kuntien aktiivinen rooli sekä turvallisuus- että ilmastotyössä on ensisijaisen tärkeää, sillä paikalliset päätökset vaikuttavat suoraan asukkaiden hyvinvointiin, työllisyyteen ja yritysten investointihalukkuuteen.

Pohjois-Savon asuttamisessa ja elinvoimaisuuden kehittämisessä syntyvyys ja työperäinen maahanmuutto ovat keskeisessä asemassa. Syntyvyyden lisäämisessä meidän on kannustettava ja mahdollistettava perheen perustamista ilman, että nuorten tarvitsee kantaa syyllisyyttä alhaisen syntyvyyden vaikutuksista, kuten esimerkiksi kyläkoulujen sulkemisista. Nuoret pohtivat, onko heillä varaa, henkisiä resursseja ja riittävää luottamusta tulevaisuuteen perustaa perhe. Olemme yli puoluerajojen velvoitettuja rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja tätä velvoitetta ei kaikilta osin nyt noudateta.

Maamme sisäisen turvallisuuden edistäminen on kaikkien etu, joka lähtee liikkeelle syrjäytymisen ennaltaehkäisystä. Arkipäiväisellä huomaavaisuus kanssaihmisten keskuudessa toisi merkittäviä vaikutuksia yleiseen ilmapiiriin. Paikallista yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on lisättävä. Epävakaassa globaalissa ympäristössä meidän tulisi kulttuurisesti edistää kansan yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa, sillä syrjäytyminen ei erota ikää, sukupuolta tai etnistä taustaa.

Tavallisten asukkaiden osallistaminen erilaisia häirintätilanteita vastaan on tärkeää kriittisen infrastruksuurin suojelemisessa ja varautumisessa häirintätilanteisiin. Koulutukset ja yhteiset harjoitukset voivat vahvistaa yhteisön valmiuksia reagoida nopeasti uhkiin, sekä lisätä tietoisuutta ja valppautta, mikä parantaa Pohjois-Savon turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Aktiivinen kansalaistoiminta rikastuttaa päätöksentekoa ja voi johtaa paremmin paikallisiin tarpeisiin vastaaviin ratkaisuihin, jotka puolestaan lisäävät yhteisön yhteenkuuluvuutta, integraatiota ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa.

Lopuksi, Pohjois-Savon tulevaisuus edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen välillä, neuvottelua ja sitoutumista yli kuntarajojen. Meidän on luotava kestävä ja turvallinen ympäristö, joka houkuttelee uusia asukkaita ja tukee paikallista elinvoimaa. Innovatiiviset ratkaisut teknologiassa ja yrittäjyydessä sekä vahva yhteisöllisyys auttavat meitä kehittämään elinvoimaista Pohjois-Savoa tuleville sukupolville.

Ulla Santti

Kunnanhallituksen jäsen, Council of Europe (varajäs.), kuntavaaliehdokas (Vihr.), Siilinjärvi

Alviina Alametsä

Kansanedustaja, ent. Europarlamentaarikko (Vihr.)

Kirjoituksesta on julkaistu tiivistelmä Savon Savomissa 19.3.2025.