Lämmin kesä oli toisille unelmien täyttymys kauniine auringonlaskuineen, kun taas toiset kokivat piston sydämessään jokaisena hellepäivänä. Olemme seuranneet dramaattisia uutisia Saksan, Belgian, Hollannin, Sveitsin, Itävallan ja Luxemburgin tulvista, joissa menetti henkensä 184 ihmistä ja usealta lähti koti kirjaimellisesti alta. Vakuutus ei korvaa valtaosalle tulva-alueiden väestöstä mitään omaisuuden menetyksiä. Olemme myös havainneet uutisista Turkin, Kreikan, Italian ja Espanjan maastopalot, mutta asia tuntui koskettavan ihmisiä vasta kun uutisissa mainittiin Kalajoen maastopalon olevan hallitsemattomissa. Nämä palon jäljet tulevat näkymään luonnossa isona arpena sammaleiden hiilikerroksissa.
Yhä osa väestöstä haluaa kieltää ilmastonmuutoksen olemassaolon ja samat äänet kertovat myös koronapandemian olevan pelkkä salaliittoteoria, jota ei ole olemassa. Onko näin, että ihminen herää todellisiin tekoihin vasta kun häneltä kaatuu huomattava määrä metsää taikka kun märän kevään ja sitä seuranneen kuivuuden vuoksi syksyllä on odotettavissa hyvin niukka sato?
Tähän saakka täällä pohjoisessa on ajateltu, ettei ilmastonmuutos kosketa meitä ja ilmastomme vain muuttuu paremmaksi lämmön noustua muutaman asteen verran. Jo nyt Suomen eläinlajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä joka toinen ovat uhanalaisia. Emme voi vielä tarkalleen tietää, mitä vitsauksia tulevaisuus meille on tuo yhä nopeammin etenevän ilmastonmuutoksen myötä. Miltä esimerkiksi kuulostaisi punasoluja infektoiva malaria näillä leveysasteilla?
Onneksi Suomi ja Euroopan Unioni ovat heränneet ilmastotalkoisiin ja saaneet yrityksiä innostumaan uusien ratkaisujen kehittämisestä, sekä ilmastovaikutusten mittaamisesta. Toki kehitystyötä on edistänyt Euroopan komission ohjaus myöntää rahoitusta hankkeille, jotka edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Meillä on kehitteillä ja jo lähes valmiiksi kehitettyjä lupaavia innovaatioita, joiden yleistymisen hidasteena on vielä joko kaupallisia tai kapasiteettiin liittyviä haasteita. Ilmatieteenlaitoksen professori Hannele Korhosen mukaan ilmastoa on mahdollista jopa muokata heijastamalla auringonsäteitä takaisin avaruuteen. Silti hän toivoo, ettei kyseistä teknologiaa jouduta koskaan käyttämään, koska toimenpide vaikuttaisi paikallisesti ja vähentäisi sateiden määrää jossakin muualla, esimerkiksi päiväntasaajalla. Myös kaikkia muita menetelmän vaikutuksia ei vielä tunneta.
Jonkin toisen keksinnön suurin haaste voi taas olla kaupallistaminen esimerkiksi merien ja järvien puhdistamisen kohdalla. Vesi on kaikkien meidän yhteistä, mutta kukaan ei sitä omista. Kaikkien vastuu tarkoittaa, ettei asia ole kenenkään vastuulla. Ilmastonmuutoksen torjumisen suurin este on maailmanlaajuinen välinpitämättömyys luonnon hyvinvointia ja toisia ihmisiä kohtaan. Meillä on onneksi myös toinen voimavara käytössämme: ihmisen itsekkyys ja halu suojella kaikkea omaa. Pitäisikö tämä voimavara valjastaa käyttöömme niin globaalissa kuin paikallisessa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan?
Kirjoitus on julkaistu Siilinjärven paikallislehdessä Uuts-Jousessa 12.8.2021
