Meidän tulisi tehdä enemmän terveytemme eteen

Odotamme kesää ristiriitaisin tuntein, sillä vaikka aurinko paistaa lämpimästi, niin toisaalta meitä koskettaa terveyspalveluille myönnettävän rahoituksen heikkeneminen ja palveluverkoston tiivistäminen. On harmillista, että toimivia terveyskeskuksia joudutaan sulkemaan ja välimatka palveluiden pariin kasvaa. Digipalveluiden kehittäminen on niihin tottuneille arkea helpottava uudistus, mutta kaikille ihmisille ja kaikkiin palveluihin ne eivät taivu. Pohjoissavolaiset ovat Suomen sairastavinta väestöä pitäen tilastojen kärkeä mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa. Käytämme liikaa alkoholia, syömme liian vähän kasviksia ja liikumme aivan liian vähän. Monien sairauksien syntyyn emme voi itse vaikuttaa, mutta niihin joihin voimme, meidän tulisi tehdä enemmän.

Terveyteen vaikuttavat elämäntavat opitaan usein lapsuudessa, jolloin jälkikasvu havainnoi jo taaperoikäisenä tarkkaavaisesti, miten muu perhe ruokailee ja mitä makuja yhdessä maistellaan. Tuolloin opitaan paljon asenteista uusia makuja kohtaan, kuten asennoituminen kasvisruokailuun. Teimme Savonia-ammattikorkeakoulun FoodLoops -hankkeessa kyselytutkimuksen yläkoululaisille, jossa kasvisruoka korostui erityisenä syynä jättää kouluruokailu välistä. Meidän vanhempien tulisi keskustella jälkikasvumme kanssa kouluruokailuun osallistumisesta ja kasvisten terveysvaikutuksista, sekä näyttää esimerkkiä syömällä terveellisesti. Pohjois-Savon hyvinvointialueen mukaan nimenomaan työikäiset ja iäkkäät syövät liian vähän kasviksia, sekä liikkuvat liian vähän.

On melko tavallista, että lapsena vielä liikutaan paljon, mutta harrastukset lopahtavat murrosikäisenä ja viimeistään keski-ikäisenä emme harrasta enää mitään liikunnallista. Jos aikuiset näyttävät tällaisen mallin, niin se tahtoo periytyä lapsille. Myös me päättäjät ja viranhaltijat voimme vaikuttaa edistämällä liikkumiseen kannustavaa infrarakentamista ja huomioida siinä myös sukupuolivaikutukset. Karkeasti yleistettynä välituntiliikunta kiinnostaa enemmän poikia kuin tyttöjä, vaikka pihojen ja liikuntavälineiden tulisi houkutella kaikkia koululaisia liikunnan pariin.

Ennaltaehkäisystä keskustellaan paljon ja edistyksellisimmät työnantajat mahdollistavat liikuntasetelin lisäksi jopa liikkumisen työajalla. Yhteiskunta voi järjestää palveluita, mahdollistaa ja lisätä yhteistyötä toimijoiden välillä. Mutta olemmeko me valmiita muuttamaan makutottumuksia ja nousemaan sohvalta liikkumaan?

Kirjoitus julkaistu Siilinjärven Uutis-Jousessa 23.5.2024