Hyvinvointialueen rahoitus perustuu alkuvaiheessa valtion rahoitukseen, sekä asiakas- ja käyttömaksuihin. Lisärahoitusta voidaan myöntää, mutta toistuva budjetin ylittäminen voi johtaa arviointimenettelyyn, jonka pohjalta valtio tarkastelee mahdollisia hyvinvointialueiden yhteen liittämistä.
Meidän on mahdollista panostaa koko Pohjois-Savossa Siilinjärven mallin mukaisesti mielenterveys- ja muiden sote-palveluiden saatavuuteen, edistää perhekeskusmallia yhteistyössä kuntien kanssa, sekä vahvistaa turvallisuutta tehokkailla pelastus- ja ensihoitopalveluilla ja viisaalla budjetoinnilla. Säästöt tehdään usein jo suunnittelupyödissä. Esimerkiksi kestäviä jakeluketjuja tehostamalla Pohjois-Savon noin 12 000 työntekijän hyvinvointialueella on mahdollista karsia kuluja.
Digitaalisuutta pitäisi hyödyntää reseptien uusimisessa, ja mikäli pienellä, 1500 asukkaan paikkakunnalla ei ole tarvetta pitää jokaisena päivänä lääkäriä paikalla, tällä voisi olla lääkärivastaanotto esimerkiksi tiistaina ja torstaina. Näin lääkäri voisi pitää vastaanottoa toisella pienellä paikkakunnalla muina päivinä. Päivystyspaikkana voisi hyödyntää joko liikkuvaa yksikköä tai perhekeskuksen tiloja.
Terveydenhuollon henkilöstön saatavuuteen voimme vaikutaa erilaisilla lisäkorvauksilla, mutta varsinaiset palkkaneuvottelut kuuluvat ammattiliittojen neuvottelupöytiin. Hoitoalaa on mahdollista kehittää vetovoimaisemmaksi riittävällä resurssoinnilla ja johtamisella, jolla on suora vaikutus työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Ulla Santti, projektipäällikkö, valtuustoryhmän puheenjohtaja, kunnanhallituksen jäsen, aluevaaliehdokas (Vihr.)
Siilinjärvi
Harri Auvinen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, aluevaaliehdokas (Vihr.)
Kuopio
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien Lukijan palstalla 15.1.2.2022.
