Turvallinen Siilinjärvi rakennetaan yhdessä
- Ulla Santti
- Apr 7, 2020
- 2 min read
Updated: May 27, 2021
Muutimme Siilinjärvelle viisi vuotta sitten tyttäreni aloittaessa koulutiensä. Tuossa pienessä idyllisessä koulussa työskentelee edelleen samoja opettajia, jotka opettivat aikoinaan minua. Nykyisin koulumatka on turvallisempi jalkakäytävän ansiosta. Lapsuudessani rekat posottivat koulun ohi vanhaa viitostietä pitkin.
Onko yhteiskuntamme ylipäänsä enää turvallinen? Uutisoinnin perusteella meillä on sanoinkuvaamatonta pahoinvointia kotien seinien sisäpuolella ja Ensi- ja turvakotien liitto on varoitellut lähisuhdeväkivallan kasvusta koronapandemian seurauksena. Hallitus teki oikean ratkaisun päästäessään lapset takaisin kouluun, jotta saadaan vahvempi yhteys turvattomassa ympäristössä kasvaviin lapsiin. Koulujen avaaminen ei vaikuttanut viruksen leviämiseen, vaikka useat pelkäsivät näin käyvän.
Alkoholin käyttö kuuluu suomalaiseen kulttuuriin, mutta absolutismia joutuu usein perustelemaan. Onneksi meillä kasvaa fiksuja nuoria, jotka rikkovat tätä sosiaalista kaavaa panostaen ennemmin hyvinvointiin kuin viinanhuuruiseen elämään. Tästä huolimatta Ylen (17.1.20) mukaan Pohjois-Savon työikäisestä väestöstä 28 % käyttää liikaa alkoholia. Tuon tilaston lisäksi huumeiden käyttö on kasvussa ja yhä nuorempien huumekokeilut ovat yleistyneet. Nuoret eivät näe kokeilujen johtavan huonoille poluille, vaikka huumeet ovat useiden rikosten taustalla. Lähialueella on ollut useita surullisia tapahtumia, joihin olisi pitänyt kyetä puuttumaan ennen äärimmäisiä tekoja, mutta yhteiskunta on voimaton tällaisen pahuuden edessä. Voimme unohtaa asuvamme maalla turvallisessa lintukodossa ja pohtia keinoja pahoinvoinnin tunnistamiseksi. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia, ei pelkästään turvallisuusviranomaisten.
Olisiko nyt hyvä aika ihannoida niitä vanhoja hyviä aikoja, jolloin koko kylä kasvatti lapset ja teki meistä kunnon kansalaisia? Ihmisten on nykyään hyvin hankala puuttua edes heidän lähimpien elämän ongelmiin, ellei henkilö itse koe tarvitsevansa apua ja vaikka kokisikin, ei hän välttämättä saa minkäänlaista hoitoa. Omassa lapsuudessani urheiluseuroilla oli iso rooli lasten kasvattamisessa ja iso kiitos omasta puolestani näin jälkikäteen ToU:n ja Saletin tyttöjunnujen valmentajille ja huoltojoukoille. Nykyään vanhempien on pohdittava, että uskaltaako lasta edes viedä urheiluharrastuksiin. Vanhoihin hyviin aikoihin kamalinta oli kaatosade Power Cupissa. Nykyisin lapsia saatetaan alistaa treeneissä tai jopa hyväksikäyttää.
Tarja Halonen (SS 23.5.20) puhui aseellisten konfliktien ratkaisemisesta kriisialueilla: ”rauhallisimpia yhteiskuntia ovat ne, joissa on parhaiten edistytty kestävän kehityksen toteuttamisessa”. Hän kertoi, että kehityksen on oltava sosiaalisesti kestävää ja rauhan saavuttamiseksi tarvitaan siviilihallinnon panosta. On osallistettava koko yhteiskunta talkoisiin, tarkoittaen kaikkia ihmisryhmiä: työssäkäyviä, lapsia, nuoria ja vanhuksia. Kriisinhallinnan osallistavien menetelmien soveltaminen voisi olla järkevää myös alueille, joissa ei vielä olla kriisiydytty, jotta tarttuisimme härkää sarvista ajoissa.
Kirjoitus julkaistu Siilinjärven paikallislehdessä Uutis-Jousessa 4.6.2020.
Komentarai